13.8.2016

VALOKUVAUS

Moikka kaikille! Olen jo kauan halunnut toteuttaa tämän postauksen, intoa tosin ei ole ollut. Otsikko on todella yksinkertainen, siksi että asiasta kiinnostuneet löytävät sen helposti.
Painotan jo tässä postauksen alussa, että en ole ammattikuvaaja. Olen vain amatööri, eli minulla on kuitenkin jo jonkunlaiset taidot hallussa.
Kuvasivujani pääset tarkastelemaan tästä!

Otan jo alkuun aivan älyttömästi kysytyn kysymyksen: Mikä on kamerayhdistelmäni?
Se on Canon 1200d + Tamron 70-300mm. 

Monet kysyvät, miksi he eivät saa samanlaisia kuvia, vaikka heillä on sama kamera.
Pidän valokuvausta niin ikään tietynlaisena lahjana, kuten laulamista, tanssimista, kokkausta ja esimerkiksi ponilla ajamista. Kaikki eivät pysty samaan, mutta jokaisella on oma taitonsa. Valokuvauksessahan silmä on tärkein, mikä osaa sanoa millisekunnilleen oikean valon, kohteen, suunnan ja taustan. Siksi kaikki eivät saa samanlaisia kuvia, kuin toiset.

Sanasto:
- Runko = Kamera.
- Objektiivi = Kameran putki.



Vastailen tässä muutamiin kysymyksiin ja pidän niistä laajat esittelyt.

Miten muokkaat kuvia? Melkeimpä nolottaa vastata, mutta en muokkaa niitä mitenkään ihmeellisesti. Tietysti on kaikki lightroomit yms. mutta en koe tarvitsevani niitä. Koneellani on erillainen ohjelma sisäänrakennettu, millä muokkaan kuvia. Vesileimat ja tekstit lisään Picture Stamperilla.

Onko nykyinen kamerasi tarpeeksi hyvä, vai haluaisitko uuden? Nykyinen kamerani on hyvä, mutta ominaisuuksiltaan alkaa hieman olla lopussa taitotasooni nähden. Vaihtaisin seuraavaan kameraan, mikäli rahaa olisi. Runkopäivitys taitaa jäädä ensivuodelle, sillä hevosen tulo vie rahat.

Miten saa studiokuvia? Tämä on ihan simppeli asiasta tietäville, mutta ihan hepreaa asiasta tietämättömille. Studiokuvathan syntyvät, kun esimerkiksi viet hevosen tallin ovelle, missä on päivänvalo. Laitat sen seisomaan siihen ovelle, niin että pää on ulkona ja sammutat tallin valot. Sitten säädät iso-asetuksia matalle ja otat kuvia. Jälkikäsittelyllä voi tummentaa taustaa.

Mikä on ISO-asetus? Iso-asetus merkitsee valotusta. Sitä voi muokkaa manuaalisella kuvauksella, järjestelmäkamerasta riippumatta.

Miten pimeällä saa hyviä kuvia? Asiahan on niin yksinkertainen, että ostat uuden objektiivin. Alemmasssa objektiivistä lisää.

Mitä objektiivien lyhentet tarkoittavat? Otetaan vaikka sattumanvarainen objektiivi esimerkiksi:
Canon EF-S 60mm F2.8 Makro . Tuo punainen tarkoittaa merkkiä, mille objektiivi on tehty. Oranssi taas kertoo kameramallin mille objektiivi sopii. Itselleni sopii esimerkiksi EF/EF-S, eli tämä objektiivi kävisi minun kameraan. Tuo liila tarkoittaa objektiivin zoomausaluetta, itsellä on esimerkiksi 18-55mm yhdessä objektiivissä ja toisessa se 70-300mm. Tuo keltaisella väritetty tarkoittaa valotusta. Mitä pienempi luku se on, sitä paremmin se kuvaa pimeällä. Mitä isompi, sitä huonommin. Makro taas tarkoittaa yksityiskohtaisellista lähikuvausta.

Mikä on hyvä kamera aloittelijalle, mikä ei ole hirveän kallis? No omani 1200dllä pääsee hyvin alkuun ja sillä on helppo opetella. Käytettynä kannattaa etsiä kameroita, esimerkiksi Torista tai Facebookista. Kannattaa miettiä kuvaustarpeitasi ensiksi, haluatko urheilukuvaukseen soveltuvan kameran, yleiskameran vai kameran joka sopii lähikuvaukseen.

Mitkä ovat kameroiden lyhenteet esim. IS?  IS tarkoittaa objektiivien perässä kuvanvakaajaa, joka on hyvä olla. Jos esimerkiksi käsi tärisee, niin se tärinä ei tule kuvaan, eikä se näin heilahda paljoa. STM tarkoittaa askelmoottoria, eli videokuvausta varten tarkoitettua tarkennusta, joka antaa lähes äänettömän ja ennakoivan tarkennuksen. USM mahdollistaa erittäin nopean ja hiljaisen tarkennuksen.



Millä määrittelen törkeän kopioinnin ja ns. vahinkokopioinnin? En määrittele niitä, lähtökohtaisesti kuvia ei saa kopioida ilman lupaa. Minulle se ei nyt ole niin iso asia, en silti pidä siitä jos kuvilleni ei kysytä lupaa tai kirjoiteta kuvaajan nimeä, oli se sitten hieno kuva tai ei.

Kerro tekijänoikeuksista? Muutama muistisääntö olisi kaikkien hyvä muistaa:
1. Kuvia ei saa kopioida ilman lupaa.
2. Alle 10 ihmisen tapaamisissa yms. pitää kysyä jokaiselta lupa kuvaamiseen.
Alle 50 ihmisen tapaamisissa olisi hyvä kysyä kaikilta, ei pakko.
Yli 50 ihmisen tapaamisessa ei tarvitse kysyä lupaa.
3. Julkisilla paikoilla saa kuvata, tietty yksittäiseltä henkilöltä olisi hyvä kysyä lupa.



Jos olet hankkimassa ensimmäistä kameraa/aloitat juuri valokuvausta, sinun kannattaa tutustua käytettyihin kameroihin. Olisihan se sääli maksaa kalliista kamerasts, jos siitä ei välttämättä pidä tai se sattuu menemään rikki.

Kuviin ei pelkästään vaikuta runko, vaan myös objektiivi. Päätä ensiksi aina, mitä haluat kuvata. Kameroiden mukana tulee yleensä tuo 18-55mm objektiivi, mikä on minusta ihan hyvä opetteluputki, mutta ei sillä pitkälle pärjää. Siksi taitojen karttuessa suosittelisinkin ostamaan pidemmän objektiivin.
 Kannattaa myös katsoa objektiivien merkkejä. Canon on kalliimpi, mutta minusta Tamron on yhtä hyvä ja halpa. Kameroista suosittelen Canonia, koska se on monipuolisempi ja minusta tallentaa värit paremmin. Objektiiveissa muuten numeroluku tarkoittaa zoomausaluetta, eli mitä pienempi luku, sitä lähemmäs tarkentaa ja mitä isompi, sitä pidemmälle tarkentaa. Lisään vielä, että minusta tuo 300mm. on ihan maksimi hevoskuvaukseen.

Tässä alla vielä kamerakauppoja ja hyviä yleiskameroita-, ja objektiiveja yleisesti hevoskuvaukseen. Kameroihin listaan vain Canoneita, sillä en tunne nykyisiä Nikon-kameroita niin hyvin.

GIGANTTI
RAJALA
KÄRKKÄINEN
POWER

Kamerat:

- Canon Eos 1200d.
- Canon Eos 100d.
- Canon Eos 700d.
- Canon Eos 70d.

Objektiivit:

- 70-300mm.
- 24-105mm.
- 70-200mm.
- 100-400mm.
- 18-200mm.
- 18-270mm.

 Kumpi näistä on kivempi? Molemmat on otettu samalla kameralla, hevonen tosin eri.



Painotan vielä hevosvalokuvauksen kolmea pyhää asiaa.
  1.  HEVOSEN ASENTO / YLEISILME (iloinen, eloisa, katsoo kameraan yms.)
  2. TAUSTA (ei turhia rakennuksia, härpäkkeitä, hevosia yms.)
  3. VALO (ei vastavaloon otettuja kuvia, eikä varjoja.
Jos nuo kolme pidät mielessä, kuvien ottamisen pitäisi olla helppoa. Vinkkinä, jos hevonen ei katso kameraan, kannattaa Youtubesta pistää pyörimään ''´Horse Sound'' video. Tällä ovat pystyynkuolleimmatkin heränneet!
Moikka!

8.8.2016

Minun hevoshistoriani 100 LUKIJAN spesiaali

Moikka kaikille! Tämä on varmaan yksi pyydetyimmistä postauksista ja nyt ajattelin hieman ryhdistäytyä bloggauksen suhteen, kahdessa viikossa pitäisi tulla ainakin yksi postaus.
Tällä hetkellä blogini ulkoasua päivitetään, te tosin näätte valmiina sen kun luette tätä postausta.

Hevoshistoriani.. Mitähän siitä sanoisi. Olen kolmivuotiaasta asti harrastanut hevosia, aina tähän päivään asti. Minua kiusattiin ala-aste ja osa ylä-astetta hevosien takia, siksi ne varmaan ovat niin tärkeitä, sillä ne mahdollisesti pelastivat minut.  Olen kai ennen tätä vain yhdessä postauksessani kertonut hevoshistoriastani, mutta ajattelin nyt myös tässä kertoa, sillä ei ole oikein muita postausideoita. 

Vatukka.
Aloitin ratsastamalla talutusratsastuksissa kolmevuotiaana Riimäellä Sammaliston tallilla. Kaikki Riihimäkeläiset lukijani tietävät tallin, ei mikään paras mahdollinen hevosten kannalta.. Nykytasoa en tiedä, välillä siellä olen käynyt ja kauhistellut shettisten oloa.. Lempiponini oli silloin ''Sampissa'' eräs shetlanninponi, nimeltä Pilipali tutummin ''Piitu''. Kävin silloin siellä sitten, pikkukatri talutusratsastuksessa. Olen lukenut jotain äitini vanhaa päiväkirjaa, ja siellä kirjoitettiin kun puolen tunnin talutuksen jälkeen halusin ratsastaa itsenäisesti. Seitsämänvuotiaaksi asti taisin ratsastaa siellä, en muista tarkkaan. Siitä kuitenkin innostus hevosiin lähti ja aloitin ratsastamisen. 

Sampista siirryimme sitten Haukankallion Ratsastuskouluun, jossa aloitin sitten hevosilla ratsastuksen. Kaikki ovat aina ihmetelleet, miksi en pidä yhtään lämmiverisistä ja inhoan niitä, tässä ehkä vastaus. Aloitin Haukankalliolla suoraan suomenhevosilla, kun kävimme kokeilemassa yhtä Sätkä-nimistä suomenhevosta. Ratsastin siellä muutaman vuoden, enkä vilkaissut muihin, kuin suomenhevosiin. Sätkästä tuli oma suosikkini. Haukankalliolla kehityin todella paljon ja siellä oli kiva talli ja ilmapiiri.

Kymmenvuotiaaksi asti taisin harrastaa Haukankalliolla ja minulla oli sitten vuoden tauko ratsastukseen. 2012 kävin ensimmäisellä ratsastusleirillä, Wiiskulmassa Hämeenlinnassa. Se oli yleisleiri ja oli ihan mukava leiri,  pieniä juttuja lukuunottamatta.. 
Samana vuonna aloitin käymään myös Savin tallilla ratsastustunneilla. Suoraan sanoen, ne jotka tietävät kyseisen paikan, tietävät myös tämän. Kävin Savilla tunneilla ja silloin minusta se oli kiva paikka. Minulla oli siltä ajalta ratsastuspäiväkirja, jossta kirjoitin muutaman pätkän tähän: ''Jee! Hain Domuinon tarhasta ja Aino tuli sinne ja Domppa lähti laukkaa pois. Mulla tuli paha haava ja se sattui ainakin viikon.Muuten meni kaikki hyvin.'' 
''24.4.2012. Huomenna on ratsastustunti. Viime kerralla sain Raipen ja sen kanssa ei oikein onnaa. On tapahtunut  - Domino poistunut Savilta.  - Saan mennä ratsastamaan koulukisoihin.'' 
Domino oli siis suosikkihevoseni Vatukan lisäksi Savilla. Raipe oli irlannincob-ruuna, joka taitaa olla siellä vieläkin.  
Savilla opettaja oli vähän niin ja näin, tarhoihin upposi kakan takia puoli ihmistä. Ja muuten, en käynyt siellä koulukisoissa.

Bella.
Kun avasin silmäni ja katsoin oikeasti Savia, lähdin heti pois. Sattumalta Vatukkakin lähti silloin sieltä pois ja menin hoitamaan hevosia samalle tallille, kun Vatukka tuli. Alkuun tämä omistaja oli hiukan epäilevä, koska olin vielä niin pieni. Ajan mittaan sain hakea hevosia tarhasta, siivota tallia, ratsastaa ja hoitaa Vatukan, sekä hoitaa Bellan ja Netan. Harvoin olen missään Bellasta ja Netasta puhunut, vaikka nekin olivat todella tärkeitä minulle silloin. Bella oli todella ihmisystävällinen nuorempi lämminveritamma ja Netta taas itsekseen viihtyvä vanhempi tamma. Bella tuli aina portille vastaan, Netta vain Bellan takia. Syksyä myöten Netta alkoi luottaa minuun ja sain harjata sen tarhassa vapaasti ilman, että se luimisi tai lähtisi pois. Näiden kanssa kävi muutama läheltä piti - tilanteita, onneksi ei sattunut koskaan sen pahemmin.
Vatukka oli nyt aivan omaa luokkaansa, kiltti kuin mikä ja ratsastin aina sillä riimulla ilman satulaa, koska tiesin luottavani siihen. 



Kesällä kävin moikkaamassa Bellaa ja Nettaa, niitä ei syksyn jälkeen enään ole olemassa...
Aloin aina 2012 vuodesta lähtien kiinnostua poniraveista yhä enemmän ja enemmän. 2013 katselin Riihimäellä ponilähtöä ja toivoin, että pääsisin joskus tuonne ajamaan kilpaa. Siitä toiveesta se sitten lähti, rupesin omaa ponia varten kirjoittamaan omaa hevostietokirjaa, mihin on koottu kaikenlaisia nippelitietoja. 2013 ilmoittauduin silloisen parhaan kaverini kanssa Aamuyön poniravileirille, missä opeteltiin valjastamaan ja ajamaan. Oli kyllä koko kesän paras leiri! Siellä tutustuin Ainoon, johon pidän vähän väliä yhteyttä.

Leirin jälkeen ilmoittauduin heti samana vuonna pidettävälle ponikorttikurssille Kokemäelle. Tiedän sieltä muutamia kuskeja,  jotka ajavat tänäkin päivänä kilpaa. Minulla ei vielä silloin ollut omaa ponia, joten sain sieltä lainaksi ponin. Se oli muistaakseni 15-vuotias oripoika nimeltä Rontti, oikeaa nimeä en muista, enkä ikääkään kunnolla. Ajoin siellä kortin, ja sain viimein ensimmäisen oman ponini.


Jaska kokeilussa.
Kävimme katsomassa Hankasalmella silloin asunutta shetlanninponitamma Yiazmiiniä. Jaska oli silloin todella kiva kokeilussa ja ostimme sen. Se tuli meille 1.10.2013. Varasin tallipaikan Herajoen tallilta ja noh, en sano siitä mitään. Sitten 2014 vaihdoin Emma Koukkarin tallille, jossa oli kyllä paljon kivempi olla. 2015 Jaska alkoi hieman kyllästyttää, koska se oli aika automaatti. Päätin myydä sen ja otimme tilalle Springfield Estellen. Ponit ovat ilmeisesti kasvatettu vapaasti, joten Essille taisi tulla eroahdistus. Se heittäytyi todella vaaralliseksi, joten jouduimme palauttamaan sen. Jaskaa emme kuitenkaan saaneet takaisin. Sitten ryhdyin etsimään uutta ponia ja löysin Ruusun. Omaa en kuitenkaan halunnut, ja Ruusua tarjottiin ylläpitoon. Sitten 1.10.2015 tuli meille Melrose Cherokee, eli Ruusu. 

2014 kävin Vihdissä ajo-opettamassa shetlanninponitamman, nimeltään Namun. Otin Jaskan mukaan ja siellä oli myös minishettisori Poku ja entinen ravuri. Namu on toiminut kärryiltä hyvin tähän päivään mennessä. 

Ruusu oli aika pulskassa kunnossa, kun tuli meille. Se oli todella sympaattinen ja kokeilussa erittäin miellyttämisenhaluinen. Talvi 2015 treenattiin ensivuoden kisoihin, lähinnä ajaen. 8.3.2016 ajetutin Ruusulla ensimmäisen startin, joka päättyi odotettuun viimeiseen sijaan monen kymmenen sekunnin ylisarjan vuoksi. Ruusun opetimme ratsastukseen ja sen kehitys oli silmissä nähtävää meillä. Kesän 2016 mittaan ajettiin kolme starttia Ruusulla, ja 29.7.2016 se lähti takaisin omistajalle. Nyt minulla suunnitelmissa vaihtaa hevosiin ja ajaa hevoskortti ensivuonna omalla hevosella. 
Moikka!







31.7.2016

KUNINKUUSRAVIOSTOKSET

Moikka kaikille! Toodella moni oli oikeasti pyytänyt tätä aivan hirveästi ja mikäs siinä. Ajattelin myös ihan näin suoraviivaisesti esitellä ostamani tuotteet Puuilosta Hyvinkäältä.
Muuten, milloin teillä alkaa koulut? Minulla 16.8, eli vaivaisen puolen kuukauden päästä.. Mihin se kesä on oikein kadonnut? Vielä vuosi olisi jäjellä peruskoulua. 
Tian bongasin muuten myös raveista ja aika siniseltä näytti ostoskassit. Käykää seuraamassa Instagramissa nimellä @teamsinisetsuokit. Nyt jos itse postaukseen! 

------------------------------------------------------------------
 
Sininen FinnTackin silatyyny.
 Ostin tämän silatyynyn Puuilosta Hyvinkäältä, koska tyydyin siihen kohtaloon että en saa käytettynä mistään pinkkejä tavaroita. Hevoskoossa ja mukavan paksu! Oli alessa, jokunen 16€.

 -----------------------------------------------------------



Otsapanta
Ostin tämän Hevarin alelaarista eurossa, tietysti hevoskokoisena. Itse en normaalisti pidä näistä salmiakkikuviollisista, mutta euron oli niin oli pakko ottaa. 
 ------------------------------------------------------------------------

Nylon-riimu
Ostin tällaisen sini-mustan nylonriimun Puuilosta. Oli muistaakseni 13€ alessa. Nämä kyllä niin hyviä, jokaisella ponilla ollut ja nyt tulee hevoselle. 8 kokoinen.
 ----------------------------------------------------------


Sekki
 Tässä näitte ravien parhaimman ostoksen. Keinonahkainen SININEN sekki! Lauantain hinta alkoi jo pyörryttää, mutta sunnuntaina oli näitä sinisiä sekkejä full-kooossa ja punaisia cob-koossa ja ette usko hintaa. VIISI EUROA!!!!!! Piti oikein myyjältä tarkistaa hinta, kun oli ollut lauantaina niin kallis.
-----------------------------------------------------------
Ajotakki
 Tosiaan oma ajotakki alkoi jäädä pieneksi ja tulin pieneen rahan tarpeeseen, joten entinen takki myyntin. Se ostetiin aika nopeasti, joten piti ostaa kunkkareista uusi tilalle. Toivottavasti Orimattilassa ei ole perjantaina kovin kuuma. 40€.
------------------------------------------------

Riimu
 Onhan tämmöinen yksi pakko omistaa! Itselläni se sattuu olemaan nyt vain sini-mustana. Ostin tämän myös 8-kokoa. Se ei ole turvalta avattava, mikä vähän harmitti, mutta on tämäkin hyvä. 25€.
-----------------------------------------

Rintaremmi
 Ostin lähinnä tuohon loimeen tällaisen suoran rintaremmin hevoselle, mutta kyllä tämä kisakäyttöön tulee tulevaisuudessa. Ostin Hevarilta, hintaa en nyt muista. 
------------------------------------------

Riimunnaru
 Löytyi FinnTackilta tällainen riimunnaru 10€ alelaarista. 
---------------------------------


Nappasin vielä lopuksi Hevarilta hevosen hiittipiiskan, kun itselle jääneet ponipiiskat ovat silloin pieniä. Sain kympillä, ihan hyvä tuo on kädessä. 
---------------------------------------------

Tässä oli minun esittelyni, ihan hyödyllisiä nuo ovat. Nyt pitäisi seurailla myytäviä suokkeja, muutama tuossa sivussa. Hyvää syksyä teille! Tuntuupa kurjalta sanoa noin.

28.7.2016

Testissä BOT Selänlämmitin


BOT on lyhenne Back On Trackista.
Moikka kaikille!
Jotkut varmaan Instagramista bongasivat Back On Trackin -logon. Kyseessä on siis yhteistyössä sovittu asia.
Sain sieltä BOT selänlämmittimen yhteistyössä ja ajattelin tässä postauksessa esitellä vähän loimea, kertoa syitä miksi juuri sinun pitäisi ostaa se ja kirjoitan pienen arvostelun loimesta. Ponille en ole tätä päässyt vielä kokeilemaan, mutta Tiitun kanssa sovimme Jampalle tämän kokeilun. Jampalla ilmeisesti vähän noita selkäjumeja, joten noin muutaman kuukauden päästä kirjoitan vielä postauksen, miten loimi on sopinut Jampalle ja miten se on vaikuttanut Jamppaan.


Back On Trackin -sivuilta lainattu teksti:
''Selänlämmittäjä on erittäin hyvä apu hevosille, joilla on arat ja kireät selän alueen lihakset. Lisäämällä selän liikkuvuutta voidaan parantaa useita jokapäiväisiä ongelmia, joita on kaikentasoisilla hevosilla. Jos hevosella on ollut lannehalvaus, voidaan toipumisaikaa lyhentää ja kipuja lievittää käyttämällä selänlämmittäjää. Tämä Back on Track-tuote oli mukana Strömsholman ratsastuskoulussa tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa, jossa eläinlääkärit ja ratsastajat havaitsivat
hevosten selän liikkuvuuden parantuneen noin 50% ravissa ja laukassa
.''

Kaikille tämä loimi ei välttämättä sovi, sitä en kiellä. Tutullani hevonen ei kuulemma pitänyt yhtään siitä. Ruusulla on ollut nyt välillä selkä hieman jumissa ja olen nyt googletellut ratkaisuja. Tästä loimesta olen kuullut paljon hyvää ja ajattelin kokeilla.
Jos sinulla on siis ponilla tai hevosilla selkä yhtään kipeä tai jumissa, suosittelen oikeasti lämpimästi kokeilemaan tätä. Miksi maksaisit hierojalle noin 50€ joka kerrasta, kun voisit santsata kertaostokseen ja käyttää loimea ilmaiseksi silloin kun haluat? Monesti ravihevosilla-, ja poneilla menee rasituksesta selkä jumiin ja se vaikuttaa juoksuihin. Poneihin ei viitsi laittaa niin paljoa ''ammattirahaa'' likoon, kuin hevosella ja sen ymmärrän täysin. Poneilla harrastaminen ei ole niin vakavaa, mutta pitää poniakin hoitaa. Jos lasketaan, että yksi hierontakerta maksaa 40€ ja hierot ponisi 3 kertaa kuukaudessa. Se tekisi kuukaudessa 120€ ja vuodessa 1 440€. Aikamoinen summa, kun voisit ostaa vain kerran halvan selänlämmittimen.



Loimen:
+ Helposti saatavissa nettikaupoista.
+ Ei kovin kallis.
+ 100x100 loimi menee ponille ja hevoselle.
+ Helppo käyttää.
+ Usea kiinnitystapa.
+ Jos ei sovi, tienaa aina ostohintansa takaisin.

- Loimen mukana ei tule kiinnitysremmejä.

Olen yleensä todella negatiivinen ihminen ja keksin kaikesta aina miinusta, mutta mietin kokonaiset 10 minuuttia loimen huonoja puolia, enkä keksinyt muita kuin sen, että mukana ei tule kiinnitysremmejä.
Vaikka en olisi saanut loimea yhteistyössä, olisin silti varmaan ostanut viimeistään hevoselle sen. Oli todella mukavaa, kun BOT suostui lähtemään mukaan tällaiseen pikku juttuun ja loimen haku sujui hyvin.
Kiitos todella paljon lukemisesta ja harkitse oikeasti loimen ostamista. Vaikka ei ponilla olisikaan mitään selkäjumeja, kannattaa ostaa tämä, koska se myös ennaltaehkäisee niitä.
Moikka!

27.7.2016

OSTOSLISTA

Hei,
Ei pitkään aikaan ole tullut taas mitään. Varmaan johtuen siitä, että tällä hetkellä panostan enemmän Instagramiin. Siitä puheenollen, seuraajat jo tietävätkin mihin aiheeseen tämä ''postaus'' liittyy.

Silatyyny  [X]
Riimu  [X]
Suitset  [ ]
Satulahuopa  [ ]
Satula  [ ]
Silapaketti  [ ]
Koppakärryt  [ ]
Hiittikärryt  [ ]
Kilpakärryt  [ ]
Suojia  [ ]
Loimia  [ ]
Raippa  [X]
Ajohanskat  [ ]
Ajolasit  [X]
Ajotakki  [X]

Anteeksi jo näin etukäteen lukijoille, blogi tulevaisuudessa siis tulee käsittelemään hevosten ravipuolen juttuja. Nimi ehkä vaihtuu syksymmällä, mutta siitä sitten ilmotetaan monessa paikassa.  Ponien kannalta loppuu valmennustoiminta kokonaan, ajan kuitenkin lainaponeilla kilpaa. Esimerkiksi olemme Agnen kanssa Orimattilan raveissa startissa 5.8. 

Kiitos muuten ihanille yhteistyökumppaneille! Tähän mennessä kaksi ja kaksi kiinnostunutta/suostunutta! Syksyn myötä tullaan näkemään erillaisia postauksia. 

15.7.2016

Miksi ravit?



Montakaan ratsastajaa tai ihmistä ei yleisesti kiinnosta ravit sitten yhtään, ja ne jotka sitä vähän edes ymmärtävät, eivät tiedä sen tarkoitusta.
Voisinko edes sanoa sitä ymmärrykseksi? Ehkä enemmän tunteeksi. Kovinkaan moni ei ymmärrä raviurheilun tunnetta.
Mikä siinä rataa ympäri ajamisessa sitten oikeasti kiehtoo? Jos katsoit ylläolevan videon, saatoit ehkä saada asian päästä kiinni. Ajattelin tässä postauksessa avata hieman raviurheilun verhoa ja kertoa, että se mitä siellä lähdössä nähdään on vain pieni osa koko lajia.


Minulta kysytään usein, että miksi ravit ja pyydetään esittelemään ratsastusvarusteet. Pidetäänkö sitä niin itsestäänselvyytenä, että jokainen ratsastaa eikä ratsastukselle ole yhtään muuta vaihtoehtoa? Itse lopetin ratsastuksen kisapaineiden vuoksi, eli halusin kehittyä mutta en kisata. Kuulostaa hullulta, mutta kyllä. En oikesti nähnyt tai tiennyt vaihtoehtoa ratsastukselle, koska raviurheilua markkinoidaan niin vähän. Ajattelin vain lännenratsastusta tai lajin loppumista. Kuinkakohan monta lasta on nyt tässä minun entisessä tilanteessa? Liian monta.
En itse asunut sellaisen matkan päässä, että olisin voinut lähteä niihin harvoihin poniravikouluihin mitä Suomessa oli. Mitä vaihtoehtoja muka harrastamiselle sitten jää? Kaikilla ei ole välttämättä rahaa lähteä oikeasti edes kerran kesällä vesipuistoihin, saati sitten ostaa omaa ponia. Minulla ei myöskään ollut naapurissa poneja, joilla olisin voinut opetella.

Meillä oli onneksi sen verran hyvä rahatilanne, että silloin saimme ostettua ponin. Pääsin nopeasti lajiin sisään ja ikävä kyllä ponini ensimmäinen voitto toi hieman hankaluuksia kaveripiirissä ja oman luonteen muuttumisessa.. Päätin kuitenkin kaikesta huolimatta jatkaa lajia, koska se tunne kun oma poni juoksee ensimmäisen voittonsa, johtaa ylivoimaisesti ylisarjassa, saavuttaa uuden ennätyksen... on jotain niin sanoinkuvaamatonta!


Raviurheilu tuo enemmän mielestäni hevosta esille, kuin kuskia. Ratsastuksessa yleensä välitetään vain ratsastajasta, hevonen tulee sitten hyvänä kakkosena. Raviurheilussa hevonen on työkumppani, jota kunnioitetaan ja hoidetaan hyvin sekä asianmukaisesti. Monet eivät tiedä huippuravurien hoitotasoa, mutta jotkut jopa lennätetään yksityiskoneella maasta toiseen. Hevosten ruokinta on millintarkkaa, jalat hoidetaan joka päivä ja hieroja käy usein. Joillakin valmentajilla on vesimatto, suolahuone ja laseri hevosten huoltamiseen. Normihevosilla on muuten samat olot, mutta ehkä laseri, suolahuone, yksityiskone ja vesimatto jätetään pois

Millaista sitten on istua kärryillä? Mikä saa valmentajat nousemaan aamulla aikaisin ruokkimaan hevoset? Kuvittele, että et olisi pärjännyt missään raveissa. Hevosesi olisi ollut sairaslomalla viimeisen vuoden ja laitat sen starttiin. Valjastat hevosen starttiin ja itse jäät radan varteen katselemaan. Juostaan se 2km ja käy ilmi, että hevosesi johtaa ylivoimaisesti lähdön viime metrejä ja vie näyttävin askelin lähdön. Nyt kuvittele tuo sama, mutta niin että istut itse kyydissä. Siltä tuntuu istua kärryillä.


Faktahan on, että jos hevonen ei ole kunnossa se ei juokse.
Miksi hevoset sitten jatkuvasti rikkoilisivat suomen-, ja maailmanennätyksiä, jos niitä hakattaisiin, piiskattaisiin ja pidettäisiin huonosti? Myönnän, joka lajissa on näitä mätiä munia, joista tottakai uutisoidaan eniten. Harvoin muu, kuin raviurheilun vannoutunut harrastaja innostuu uutisesta, jossa kerrotaan miehestä joka voitti ensimmäisen kerran hevosellaan? Mutta myös valitettavasti ratsastuskisoissa näkee näitä ratsastajia, jotka hakkaavat piiskalla ja potkivat kylkiin..
Hevosen perustarpeisiin kuuluu liikuttaminen, ruokkiminen ja hoitaminen. Suurin osa raveissa, sekä ratsastuksessa hoitaa hevosensa hyvin ja hevoset ovat hienossa kunnossa, mutta jos yhden hevosen näät huonossa kunnossa, tarkoittaako se sitä että kaikki lajin hevoset ovat huonossa kunnossa?

Mikä sitten on tämän lajin varjopuoli? Satuin muuten hiljattain lukemaan erään ponin omistajan facebook-kirjoituksen, jossa hänen poniaan oli haukuttu netissä. Tähän oli kommenteissa vastannut hyvin tunnettu ponikasvattaja sanoilla: ''Kukapa nyt mistään noubadeista kirjoittelisi''.
Tämä oli minusta todella hyvin sanottu ja viitattu tämän lajin ''mätäpesään'', kateuteen. Joka ikisessä lajissa on tätä, toisessa toista enemmän. Itse esimerkiksi olen ollut kateellinen toisen hienoille aquan-värisille kilpakärryille ja kuolannut vierestä. Mutta onko se oikeasti sen arvoista? Vaikka minulla ei olisi jotain sitä mitä muilla on, minulla silti saattaa olla juuri se mitä muilla ei ole.
Kateus on yksi ihmisen pahimpia puolia ja se saattaa saada ihmisen sanomaan, mitä ei oikeasti haluisi.


Anteeksi lopun mahdollinen sekoilu teksteissä. Joku kysyi Youtubessa, että saako videota jakaa niin saa. Tämä teksti on esimerkkiteksti tai näyteteksti yhdelle lehdelle ja toivon, että tykkäsitte tästä.
Ruusu muuten lähtee 30.7 nyt virallisesti. Blogi ei jää kuin ehkä ihan muutaman viikon tauolle silloin, mutta en lopeta. Moikka!

Ehdottakaa muuten 100 lukijan ja 3000 seuraajan spesiaalivideota tai postausta!


3.7.2016

Henkisiä voittajia






Lähettiin ajamaan kohti Hämeenlinnan Vuorentaan koulua. Esittäjä, joka oli lupautunut esittämään perui edellisenä iltana.. Enään perua en kehdannut ja en saanut ketään siihen hätään esittämään. Jouduin siis itse esittämään.
Paikan päällä otimme Ruusun kopista ja harjailtiin sitä vähän. Hannakin oli jo tullut Irinan kanssa.
Menin aluksi riimulla harjoittelemaan kolmion kävelemistä ja ravailua, mutta siitä ei oikein tullut mitään, sillä Ruusu käyttäytyi kuin sirkusponi. Tulimme takaisin kopille, harjailimme ja vaihdoimme suitsiin. Sitten otimme harjat mukaan ja menimme hiekkaalueelle harjoittelemaan.
Muutaman kerran siinä pyörittyämme Ruusu rauhottui ja alkoi käyttäytymään. Menimme vielä kolmion läpi, ja ajattein että tämä riittä sillä Ruusu osasi käyttäytyä. Sain lähtönumeron 50.


Rupesimme odottelemaan omaa vuoroamme, mielessämme lause: ''Tänne ei tultu pärjäämään."
Vihdoin meidän vuoromme koitti ja Ruusu käveli todella nätisti kolmiossa. Odotimme ensin toisen ponin ja sitten oli vuoromme. Kävelimme kierroksen ja sitten kun yritin nostaa ravin, Ruusu pukitti ja rupesi ravaamaan. Ilmeisesti yleisön mielestä oli hauskaa. Tulimme ravikolmion jälkeen tuomarin eteen ja asetin Ruusun seisomaan. Hän arvosteli Ruusun ja pyysi toisenkin ponin viereeni. Sain valkoisen ruusukkeen, joten jatkoin valkoisten kehään, joka alkoi heti sen jälkeen. Menin jonon perälle ja kävelimme jonossa. Tuomari alkoi luetella tippuneiden numeroita, ja hämmästyin kuullessani, että nro 50 pääsee sijoille! Paljon hienommat ponit poistuivat kehästä ja minut, sekä Ruusu valittiin neljänneksi! Ilmeeni oli varmaan aika huvittava. En osannut vain ymmärtää tuota. Onneksi päästiin neljänneksi, ensimmäisen palkinto oli rehupussi ja minun palkintokassini houkutteli paljon enemmän!

Pääsin Tian luokse vihdoin ja viimein, ja silloin meitä tuli onnittelemaan eräs rouva, joka kehui Ruusua. Hänestä Ruusun olisi pitänyt voittaa ja hän näki, että Ruusu on käyttöponi, eikä makaa tarhan pohjalla. Hän kysäisi myös onko Ruusu raviponi ja kehui tämän luonnetta.

Oli aivan huippu päivä! Palkintokassi piti sisällään riimun, leopardi-putsit, chia-pussin, kaksi lahjakorttia, lippiksen, jouhikorun, karsinakyltin ja kaksi lippua International Horse Showhun. Ja koko näyttely maksoi vain 20€! Saimme siis myös nuo kaksi ruusuketta, mitkä kuvassa.


26.6.2016

Kameratarvikkeet

 90 lukijaa ja 1790 seuraajaa. Silloin kun aloitin blogin ja instagram-tilin pidon, en ikinä olisi uskonut, että blogi voisi saavuttaa edes 30 lukijaa, tai instagram edes 500 seuraajaa. Fiilistelyistä sikseen, tässä tulee tavallaan kaksi postausta yhdessä ja toinen näistä on vain ns. tieto.

Maanantaina käymme ajamassa Onnia. (Niille jotka eivät tienneet, niin Onni on minun ja Allin liikutushevonen. Samalla tallilla myös Pomsu, lämminverinen, jolla Alli välillä ratsastaa. Onni on siis suomenhevonen.) Tiistaina käydään Tiitun ja Allin kanssa Jampalla. Keskiviikkona suunnataan Emman ja Tian kanssa nelivetoalueen tapaamisessa. Torstaina on Riihimäellä ravit ja olemme Tian ja Emman kanssa nuorisotoimintapisteellä. Perjantaina Elsa tulee ratsastamaan Ruusulla ja käymme myös ajamassa sen. Lauantaina menemme Allin kanssa Riihimäki Rockin ulkopuolelle kuuntelemaan ja sunnuntaina on meidän odotettu match show.

Tilasimme nyt minulle sen action-kameran ja ajattelin nyt tehdä vähän paremmin videoita Tubeen.
Ajattelin tehdä mahdollisesti torstaista ''Minun ravipäiväni'' videota, perjantaista ratsastus- ja ajovideota. Lauantaista en mahdollisesti tee tubeen. Sunnuntaista on tulossa kuva- ja videopostaus.

Ja jos nyt sitten itse postaukseen. Minulta oltiin pyydetty tätä muutamaan otteeseen ja ajattelin, että miksei? Teen varmaan sitten myös edellisen postauksen tuosta actionkamerasta. Kaikki tämän postauksen kuvat on lainattu netistä. Minulla on myös kameralaukku, mutta se ei ole tässä.





Tässä siis minun vaatimaton kamera. Minulla on Canon Eos 1200d ja siitä on vain hyviä kokemuksia. Minulta on ehkä mahdollisesti tippunut vedet, mehut yms. sen päälle ja hyvin pelaa. Mikki on hyvä ja videolaatu ihan ok. Tässä ei ole kääntyvää näyttöä. Ostin tämän Gigantista 2015 syksyllä ja näyttää vieläkin ihan uudelta. Sain tämän silloin 222€ hintaan, nyt se oli gigantissa myös tarjouksessa. Tämän mukana tulee 18-55mm objektiivi (mikä kuvassa), mutta se on huono liikkuviin kohteisiin. Kannattaa siksi ostaa tähän myös pidempi putki. Tästä linkki tähän kameraan Gigantissa. 


Minulla on tuohon Canoniin tämä Tamronin AF 70-300 mm objektiivi. Tässä on huono valaisu, F/4-5,6. Eli mitä pienempi tuo numeroluku, sitä paremmin se kuvaa pimeässä. Tällä objektiivilla ei siis saa hyviä maneesikuvia. Kaikki blogini kuvat on otettu tällä 70-300mm ja 1200d- yhdistelmällä. Tällä on hyvä opetella ''alkeet'' ja tällä pärjää jo pitkälle. Tämän objektiivin saa jo satasella uutena ja n. 80€ käytettynä. Tästä linkki tähän objektiiviin Gigantissa. 


Kameranjalkana minulla on Hama Star 61. Tässä on säätövaraa todella paljon. Kyllä tästä voisin 50€ maksaa, tosin 30€ on hinta-laatusuhteeltaan hyvä. Jalusta mahtuu hyvin pieneen tilaan ja todella helppo kantaa. Tätä en ole oikeastaan hevoskuvaukseen tarvinnut ollenkaan. Kerran käytin ja oli sen verta kömpelöä, että mieluummin kuvaan tällä videoita. Tästä linkki tähän jalustaan Gigantissa.  



Minulla on tällä hetkellä kuusi muistikorttia, neljä niistä on Tiitun. Tämä on tätä, käyn nimittäin sen verta usein siellä kuvaamassa niin jää näitä muistikortteja taskuun, kun ei viitsi ottaa kameralaukkua kentälle. Itsellä siis myös kolmas muistikortti, se on nyt tosin Tiitulla. Omiani ovat Kingstonin 32gb, Sandiskin 2gb ja kolmannen merkkiä en muista, mutta se on 16gb.


Tässä on uusin rakkauteni. Denver 8050w. Tämä on vielä tosin odottelemassa postissa, mutta olihan tämä tänne pakko laittaa, ettei tarvitse tehdä uutta postausta. Tästä ei siis paljoa kertomista, linkkaan yhden videon ja ostopaikan. Näin videovertailun, jossa verrattiin tätä ja gopro hero 3+. Tämä voitti laadussa ja väreissä ihan täysin ja tämä vetää vertoja gopro hero 4 black editionille.


Linkki sinne, mistä ostin. 

24.6.2016

Q & A top 30

Moikka, olitte pyytäneet tätä aivan hirveästi. Näin perjantaina 24.6 juhannuksena, kello 3:10 aamuyöstä ajattelin kirjoittaa kysymykset. Tämän postauksen piti alunperin tulla videona, mutta kamerani laturi on postissa.

1. Paras muisto ponien kanssa? - Voitot ja uudet ennätykset, sekä saavutukset.

2. Jos olet kisannut, oletko voittanut? - Olen kisannut ja harjoitusraveissa ''voittanut'', mutta sitä ei lasketa. Virallisesti en ole voittanut.

3. Monta vuotta olet ollut hevosten kanssa tekemisissä? - Kolmevuotiaasta olen ollut, eli 12 vuotta.

4. Kuinka kauan olet ollut ponien kanssa? - Noin 6-8 vuotta.


5. Mikä on Ruusun oikea nimi? - Melrose Cherokee.

6. Pahin muisto Ruusun kanssa? - Tämä ei sinänsä liity Ruusuun, mutta meitä ollaan jahdattu kylähullun toimesta kerran, kun oltiin Allin kanssa Ruusulla ajamassa.

7. Millaiset tulevaisuuden suunnitelmat? - Vaihdan hevosiin viimeistään keväällä ja Ruusu palaa syksyllä omistajalleen. Aion ajaa ainakin c-ajoluvan.

8. Parhain muisto Ruusun kanssa? - Helppo. Kävimme Allin ja Ruusun kanssa kerran talvi-iltana ohjasajamassa Ruusua. Taivaalla oli tosi paljon tähtiä ja oli sopiva pakkanen. Näkyi tähdenlento ja silloin toivottu toive toteutui. Ruusulla oli täysi luotto ja oli todella hyvä fiilis.

9. Voisitteko harkita toista ohjastajaa Ruusulle? - Tähän vastaan turhan myöhään, mutta en. Tehdään tätä täysin omaksi iloksi, enkä tavoitteelliseen valmentautumiseen näe tarvetta.



10. Unelma poni/hevonen? - Jokin harrastesuomenhevonen, millä voisi tehdä mitä tahansa.

11. Este-ennätys? - Hurjat 20cm, enkä hyppää enään ikinä.

12. Kauan olet ratsastanut ja kauan olet harrastanut raveja?  - Ravit aloitin vuodesta 2012, eli 4 vuotta. Ratsastusta olen harrastanut 2004-2012, eli seitsämän vuotta.

13. Lempiponi? - Jaska, koska se opetti minut tähän lajiin. Ruusu hyvänä kakkosena.

14. Mielipide Viikaleksesta? - En ole kuullut hevosesta.

15. Huonointa ja parhainta poniraviurheilussa? - Huonointa varmaan oikeasti todella huono yhteishenki ja parhainta oman työn tuloksen näkeminen.

16. Mitä tulee ikävä poniraviurheilusta ja mitä ei tule ikävä? - Tässä vähän sama, kuin ylemmässä. Ei tule osaa henkilöistä ikävä, vaikka eivät he lopullisesti katoa. Ponien huumoria tulee ikävä.


17. Lempi hevoskuski? - Tommi Kylliäinen, koska ei ns. ''esitä'' mitään. Ajaa siististi.

18. Mielipide Womanizerista? - Paljon ei tuo lämminveriurheilu kiinnosta, mutta ilmeisesti se eläkkeellä? Oli hieno hevonen.

19. Oletko koskaan tippunut kärryiltä? - Kyllä, ja se oli täysin itse aiheutettu. En pitänyt kiinni ja Jaska pelästyi viereisen tallin hevosta tarhassa ja syöksähti laukkaan. Onneksi Alli oli mukana ja ajoi silloin. Naurettiin sille varmaan noin puolisen tuntia.

20. Onko poni koskaan pukittanut/noussut pystyyn yms. kun olet ajanut? - Entisen kaverini poni potkaisi hiitillä jalkaan ja hyppi useasti pystyyn. Jaska on muutamia kertoja hyppinyt pystyyn, Ruusu treenien alussa pukitteli ja hyppi muutaman kerran pystyyn, kun innostui, mutta laitettiin sekki ja loppui kuin seinään. Kaverin poni noussut pystyyn lenkeillä ja Essi meni makaamaan, hyppi pystyyn, pukitteli ja potki. Joku kysyi vielä sattuuko, jos tippuu kärryiltä, jos poni nousee pystyyn. En usko, mutta en tiedä kun en ole ikinä tippunut. Loppujen lopuksi niin pieni se nousu.

21. Käyttekö raveissa viikottain? - Ei. Riihimäen raveissa yritän käydä aina kun mahdollista.

22. Oletko pelännyt ponin takia? - Jaskaa, kun 2014 hyppi oikein kunnolla syviin ojiin. Saatiin sekin onneksi pois lapuilla.

23. Omistatko Ruusun vai onko se sinulla ylläpidossa? - Ruusu on minulla ylläpidossa.



24. Onko Ruusun isä todella Golda Apache? - Kyllä, sen varmaan näkee hippoksestakin.

25. Mitä tarkoittaa ajohevonen? - Että saan käydä sovitusti ajamassa yhtä hevosta.

26. MIKÄ SE TENNISPALLOJUTTU ON SIINÄ KETJUISSA? - Tämä on ylivoimaisesti kysytyin kysymys. SE ESTÄÄ KETJUN KOLAHTAMISEN SEINÄÄN.

NÄMÄ TENNISPALLOT
 27. Ketä hevosta minulla on eniten ikävä? Ja mitä niille on tapahtunut? - Vatukka, koska se oli ainoa kelle silloin pystyin puhumaan. Se kuoli vanhuuteen kai 2014.

28. Ruusun ennätys radalla? - Tallikaverilla meni 3.24 ja virallisesti kai 3.42? 

29. Kuinka usein ajat? - Se riippuu täysin sen viikon ohjelmasta. 

30. Miksi joskus vastaan IG ssä kommentteihin ilkeään sävyyn?  - Tätä kukaan ei ollut kysynyt, mutta varmaan jotkut ihmettelevät. Koska yhteen kuvaan tulee arviolta 400-700 tykkäystä ja kommentteja 2-70. Minulla on sellainen pakonomainen stressi saada vastattua kaikille nopeasti ja siksi vastaan ehkä joskus ilkeästi. Etenkin, jos ollut huono päivä tai olen kaverin kanssa yms. 

Tässä olisivat 30 useiten kysytyintä kysymystä. En rehellisesti enään jaksanut selata kommentteja ja etsiä kysymyksiä, joten tämä jäi hieman lyhyeksi. Moikka!
(Sain postauksen valmiiksi 3.53)